HELMIKUU 2020

Maaliskuuta eletään ja kevät keikkuen tulevi!Talvi on ollut poikkeuksellisen leuto, ikuinen marraskuu on jatkunut pitkälle kevääseenmutta hiukan Oulua pohjoisempana on lunta ja luovaa työtä riittänyt! Lisämausteensakevääseentuo koronavirus, joka myös tuntuu etenevän hitaasti mutta varmasti pohjoista kohti. Säästä ja muusta huolimatta kieli-ja viestintäkoulutuksen arki jatkuu, kunperiodi on taas neljäs ja kesäopintoja päivitetään verkkosivuille.

Blogitekstini aiheeksi valikoitui työhyvinvointi koska äskettäin on käsitelty työhyvinvointikyselyn tuloksia ja pohdittu mikä saa voimaan työssä hyvin.Keväälle ajoittuvat myös kehityskeskustelut, jotka ovatesimiehelle ja työntekijälle ainutlaatuinen tilaisuus istahtaa hetkeksi yhdessäalaspohtimaan työtä. Miten sitä tuunaisi, mitä oman osaamisen vahvistamista tarvitsisi, mikä toisi uutta potkua työtehtäviin? Näihin kunnollisiin juttutuokioihin on harvoin kunnolla aikaa, joten kehityskeskustelu on tärkeä hetki. Työhyvinvointi on laaja ja monisyinen asia mutta ihan perusasioiden pitäisi olla helposti toteutettavissa.

Inspiraatiota etsiessäni käteen sattui Tommy Lundbergin ja Ola Bergreninkirja Apinajohtajan käsikirja(2013). Huomio kiinnittyiheti sisällysluetteloon: ”Hyvä pomo tietää, milloin on aika ravistella kaltereita”, ”Milloin viimeksi puhdistit työntekijöidesi varpaanvälit”, ”Tuntuuko vaikealta hyppiä, kiljua, pussailla ja halailla, kun olette hankkineet tilauksen? Syökää kakkua! ”Ole alfauros, hanki itsellesi miettimispuu!”, ”Nauru pidentää työelämää”… Niin, kirjaa on selattava eteenpäin.

Kalterien ravistelu kertoo Santinosta, Furuvikin eläintarhan apinatalon johtajasimpanssista, joka uusia ihmisiätai apinoitakohdatessaan ravistelee kaltereita,jotta kaikki tietävät, mikä on apinatalon arvojärjestysja jotta oma lauma tuntee itsensä turvatuksi. Omaa ihmishoitajaansa kaikki tervehtivät kovaäänisestikirkuen, johon hoitaja Ing-Marietoteaakin: ”Kuuletteko! Näin kaikille pitäisi käydä töihin tullessa, täällä tuntee itsensä todella tervetulleeksi!

Mitäs tämä varpaanvälien puhdistaminen sitten on? On tärkeää huomioida oman työyhteisön jäseniä, erityisesti johtajantyöntekijöitään. Santinolla on laumassaan vain naaraita muttakirjan mukaanhäntä ja muita alfauroksia yhdistää sekä eläintarhoissa että luonnossa se, että ne ovat todella hyviä pitämään silmällä, huomioimaan ja kannustamaan laumansa jäseniä. Santino myösosallistuu joka päivä ryhmänsä toimintaan ja varmistaa siten, että saa myös itse palautetta, luottamusta ja kunnioitusta johtajana.

”Tuntuuko vaikealta hyppiä, kiljua, pussailla ja halailla, kun olette hankkineet tilauksen”? Syökää kakkua! Kun simpanssitlöytävät ruokaa, ne osoittavat iloaan hyppien, kiljuen, pussaillen ja halaillen. Tehtävässä, ruuan hankinnassa,on onnistuttu ja sitä on syytä yhdessä juhlia. Akateemisessa yhteisössä olisi hiukan kummallista, jos käyttäytyisimme simpanssientapaan, muttahyvää palautetta, lukukaudenpäätöstä, läksiäisiä, syntymäpäiviä, julkaisuja tai uuden työntekijän tuliaisia on syytä aina juhlistaa vaikkapa kakkukahveilla!

”Ole alfauros, hanki itsellesi miettimispuu”. Näin Santinokin tekee, vetäytyy ajoittain omaan rauhaansa mietiskelemään. Tämä kuulostaa hyvältä tavalta,kun elämme kiireisiä työpäiviä syöksähdellen tehtävästä toiseen, tunnilta toiselle ja monitoimitilassa(lausutaan avokonttori) ajatuksemmekatkeaa säännöllisin väliajoin. Taannoin mediassa kerrottiinkin etätyön parantavan tehokkuutta. Etäpäivänä töitä tehdessä saa paljon aikaan, kun on aikaa ajatellaja tuottavuus paranee.

”Nauru pidentää työelämää!” Töissä pitää olla kivaa, sanotaan. Mutta entäpä jos ollaankin vaan työtyytyväisiä? Se on työstä saatavaa iloa, kirjoittavat Lundberg ja Berggren. Tunnemme työtyytyväisyyttä,kun työllämme on merkitystä, olemme tarpeellisia ja olemme ylpeitä työstämme. Koemme työn mielekkääksi. Pienen kyselytutkimuksen tulos tässä omassa yksikössänioli, että parasta opettajan työssä ovat opiskelijat, iloineen ja murheineen. Ja se onnistuminen! Kun kurssin päätteeksi ruotsi ei olekaan enää mörkö tai kun esiintymispelko on selätetty, siitä opettaja iloitsee opiskelijansa kanssa. Hyvä palaute tekee aina hyvää, vaikka sitä vähän kursaillaankin. Ja se nauru, se parantaa hapenottokykyä ja verenkiertoa, vahvistaa immuunijärjestelmääsekäparantaa ja rentouttaa kehoa!

Ja lopuksi, mikään muu sana ei anna niin paljon energiaa kuin ”kiitos”.

Hyvää kevättä ja työtyytyväisyyttä!

Hanna-Leena Ainonen

Kieli-ja viestintäkoulutus

Oulun yliopisto