HUUHTIKUU 2020

Koronakriisi mahdollisti taidealojen digiloikan

Kielten- ja viestinnän opetuksen kevät on ollut täysin erilainen kuin osasimme koskaan odottaa. Koronakriisi sotki alkuperäiset opetuksen suunnitelmamme täysin ja olemme kaikki joutuneet ajattelemaan opetuksemme ja päivittäisen elämämme täysin uusiksi. Osa opettajista ja hallinnollisesta henkilökunnasta on joutunut tasapainoilemaan kotikoulun ja päiväkodin ja työnteon välillä.  Osa taas kaipaa työkavereiden näkemistä kasvotusten ja on huolissaan läheisistään ja terveydestään. Olemme siis kaikki joutuneet muuttamaan arkeamme ja tapaamme tehdä töitä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

On kuitenkin ollut ilo huomata, miten haastava tilanne on myös tuonut meitä lähemmäs toisiamme. Kokoukset ja palaverit ovat sujuvasti siirtyneet verkkoon ja opettajat ja hallinnollinen henkilökunta jakavat runsaasti toisilleen hyviä käytänteitä ja vinkkejä. IT- palvelut ovat aktiivisesti tukeneet henkilöstöä parhaiden digitaalisten ratkaisujen löytämiseksi esimerkiksi erilaisin opetusvideoin, mutta usein parhaat neuvot saa kollegalta, joka on kokeillut uutta sovellusta tai työkalua. Taideyliopiston Kielitiimi työskentelee normaalisti kolmella eri kampuksella Helsingissä, joten henkilökunnalla ei aina arjessa ole ollut mahdollisuuksia tavata toisiaan kovin usein. Digitaaliseen maailmaan siirryttyämme tuntuu, että kollegoita ja työkavereita tapaa jopa useammin verkossa pidettävien aamukahvien ja muiden tapaamisten muodossa. Kynnys osallistua vapaamuotoisiin tapaamisiin on madaltunut, koska matkustamiseen ei mene aikaa ja tapaamisesta voi hyvin joustavasti siirtyä esimerkiksi opettamaan tai toiseen kokoukseen.  On ollut hienoa huomata, miten olemme yhdessä voineet kääntää haastavan tilanteen mahdollisuudeksi lähentyä ja tukea toisiamme uudella tavalla.

Taidealoilla verkkopedagogiikkaa on ollut paljon vähemmän kuin tiedeyliopistoissa. Taideyliopisto on siis todella ollut uuden edessä ja olemme päässeet kehittämään verkko-opetustamme huimin harppauksin. Kielten- ja viestinnän tiimissä olemme onneksi jo pidemmän aikaa pyrkineet kehittämään verkko-opetustamme, mutta nyt olemme joutuneet hyvin lyhyellä aikavälillä uudistamaan opetustamme niin, että se voidaan toteuttaa pedagogisesti järkevästi täysin ilman kontaktiopetusta. Zoomin ja Teamsin käyttöä etäopetuksessa on nyt harjoiteltu monella eri tavalla. Samalla olemme päässeet seuraamaan kuinka taidealojen opettajakollegat ovat löytäneet luovia ja toimivia ratkaisuja esimerkiksi musiikin, kuvataiteen tai näyttelijän työn opettamiseen täysin verkossa. Opetussisällöistä ja tunneista ei juurikaan monessa koulutusohjelmassa ole jouduttu tinkimään, vaan opettajat ovat onnistuneesti siirtäneet opetustaan erilaisille alustoille eli taidealojen digiloikka hakee kyllä vertaistaan!

Opiskelijat ovat myös yllättäneet teknisillä taidoillaan ja motivaatiollaan. Suurin osa on suhtautunut verkko-opetukseen todella positiivisesti ja ovat innokkaasti opetelleet uusia ohjelmien käyttöä. Osaa on aluksi jännittänyt puhua vieraita kieliä verkkoympäristössä, mutta ryhmän tuella suurin osa on rohkaistunut ottamaan osaa keskusteluun. Moni kansainvälinen opiskelija on myös palannut kotimaihinsa ja nyt yhdellä kurssilla saattaa olla osallistujia monesta eri maasta. Aikaerojen miettiminen on aiheuttanut välillä harmaita hiuksia, mutta siitäkin on selvitty ja monikulttuurisissa ryhmissä on saanut monipuolista ja värikästä keskustelua aikaan.

Kielten- ja viestinnän kurssin kysyntä on myös kasvanut hurjasti yliopistossamme kevään aikana. Joitakin substanssiaineiden kursseja on jouduttu siirtämään, joten opiskelijoille on vapautunut aikaa suorittaa kielten ja viestinnän opintoja. Tämä on tietenkin lämmittänyt sydäntämme ja lisäsimme lisää kursseja kevään kurssitarjottimelle. Samalla olemme tarkasti kuunnelleet opiskelijoita heidän jaksamisestaan. Verkko-opetus on suurimmalle osalle opiskelijoistamme aika uutta ja uuden työtavan opettelu vie aikaa ja voimia. On siis tärkeää, ettei kurssien työmäärä kasva liian suureksi. Tässä tilanteessa on enemmän kuin hyväksyttävää tinkiä tietyistä tavoitteista. Tärkeintä on, että opiskelija voi edistää opintojaan eikä näännyt erilaisten kirjallisten etätehtävien alle.

Vaikka Koronakriisi on meille kaikille valtavan ahdistava tilanne, on se silti saanut meidät myös hitsautumaan paremmin yhteen ja monipuolistamaan opetustamme. Uskon, että nämä uudet ratkaisut tulevat säilymään jossakin muodossa arjessamme myös kriisin jälkeen. Tukekaamme ja kuunnelkaamme siis toisiamme myös kriisin laannuttua ja pidetään yhteisöllisyydestämme huolta!

Emmi Huttunen

Kielitiimi

Taideyliopisto